Tässä on amerikkalainen perheeni. Arlene ja Karl, Steve ja Erika sekä Ashlee ja Jackson. Lisäksi Rachel ja Adam ovat erottamaton osa perhettä, mutta he ennättivät lähteä kotiin ennen perhepotretin ottamista. Ashlee valmistuu lukiosta eli suomalaisittain pääsee ylioppilaaksi lauantaina, ja olemme tulleet Pohjois-Carolinan Wilsoniin hänen valmistujaisiinsa. Siitä tämän blogin nimikin juontaa juurensa.
Matkalla Wilsoniin kävimme shoppailemassa Raleighissa Crab Tree Valley Mall -ostarilla ja löysimme meille aiemmin tuntemattoman Belk-vaatekaupan. Muutama henkari tuli läpikäytyä ennen kuin puoli matkalaukullista kotiinvietävää oli kärryissä.
Myös uusi matkalaukku ostettiin T.J. Maxxista. Minua kovasti vaivasi dilemma vanhan matkalaukun hävittämisestä. Joonaksen mielestä sen pystyisi jättämään hotellihuoneeseen, mutta mielestäni niin ei saanut tehdä. Kysyessäni myöhemmin illalla Erikan mielipidettä, hän neuvoi jättämään laukun huoneeseen. Hänkin on kuulemma hylännyt huoneeseen vaikka mitä, ja hotellilla olisi iso roskis meidänkin vanhalle matkalaukulle.
Raleighista Wilsoniin on noin tunnin matka, ja kuten kaikkialla liikenne oli vilkasta. Tie on leveä ja suora, ja maasto pääosin tasaista, ja datapakettikin alkaa olla loppumaisillaan, joten vähän kävi aika pitkäksi tällä tunnin matkalla. Mitenkä lie saan ajan kulumaan kotimatkalla, kun Wilsonista ajetaan samoilla silmillä JFK:lle sunnuntaina.
Yövymme tutussa Candlewood Suites -hotellissa, aivan Arlenen ja Karlin, ja Erikan, Steven ja Ashleyn kotien välissä. Lyhyelläkin roadtripillä on tavaraa kertynyt takaboksiin ja matkan päätepisteessä tarvittiin kärryä rahtaamaan kaikki nyssäkät logistiikkakeskukseen numero 107.
Ahdettuamme matkatavarat pieneen huoneeseemme, kävimme hakemassa ison pizzan Dominokselta. Pizzerian näytöltä sai seurata tilausten statusta (Being Made > In the Oven > Quality Inspection > Ready), ja count-down kertoi, montako minuuttia on kunkin tilauksen valmistumiseen.
Erika, Steve ja Ashley ottivat meidät kyytiin hotellilta. Matkalla käytiin palasta Chick-A-Filetin autokaistalta, ja ravinto nautittiin matkalla pelipaikalle. Ohjelmassa oli perinteinen paikallisen Tobs-baseball-joukkueen kotipeli ja Thirsty Thirsday. Hengailimme Biergartenissa käytännössä koko pelin ajan, oluista nautiskellen ja ihmisten kanssa jutellen. Baseball-peli on sosiaalinen tapahtuma, jossa ihmiset tapaavat toisiaan, lapset riehuvat ja miehet saavat hyvän syyn juoda olutta.
Kotimatkalla Steve laittoi Countrya soimaan, mutta kun Ashlee pääsi valitsemaan musiikin, muuttui meno riehakkaaksi. Etupenkki lauloi ja jorasi penkeissä, ikkunat ja kattoluukku avattiin, takapenkki lämpeni mukaan menoon, lämmin ulkoilma puhalsi autossa sisällä ja hiphoppi raikasi. Steve vaati Erikaa (ainoa, jolla olisi aamulla töihin meno) ajamaan ylimääräisen lenkin, jotta musiikista ennätettäisiin nauttia pidempään. Ja ennätettiinhän me Steve-O:n suosikkia ACDC:takin soittamaan!
Kämpillä kaikki on vähän mullin mallin ja blogi pitäisi kirjoittaa. Hetken siinä yritinkin saada ajatuksia ja päivän tapahtumia tekstimuotoon ennen kuin uni vei voiton ja blogi jäi puolitiehen.
Laskeskelimme eilen, että olemme käyneet täällä neljä kertaa aiemmin, joista kerran perheiden "mökillä" Emerald Islella, ja joista viimeisimmän kerran kaksi vuotta sitten. Tällä kertaa lähtöpäätös syntyi nopeasti saatuamme "Save the Date" -kutsun valmistujaisiin. Meni muutama päivä, että saimme suostumukset töistämme ja hankittua sopivat lentoliput. Sitten vastasin kutsuun myöntävästi kommentein "Flights are booked", mikä oli kovasti yllättänyt ainakin perheen naisväkeä.
Joskin sunnuntainen kotimatka jo häämöttää, on meillä kaksi hienoa päivää ja iltaa viettää amerikkalaisen perheemme kanssa. Lauantaina matkamme kruunaa Ashleen valmistujaiset, joiden seremoniaa pääsemme seuraamaan koulun liikuntasaliin. Superkivaa ja antoisaa olla täällä taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti