torstai 30. toukokuuta 2019

Manhattanin Broadway

Myöhäisestä nukkumaanmenosta huolimatta, aamulla oltiin pirteänä aamiaisella kahdeksalta. Kiitos aikaeron, joka kyllä muutamassa päivässä tasoittuu. BW Jamaica Inn yllätti meidät aamiaisellaan, kun tarjolla oli "hampurilaistarpeet" eli jauhelihapihvejä, paistettuja munia ja sulatejuustoa, sekä jugurtteja ja hyvä lajitelma leivonnaisia.

Aamupäivällä jätimme Jamaican, ja metroilimme matkalaukkuinemme Manhattanin Upper West Sideen, jossa majoitimme matkatavaramme Hotel Newtoniin. Hotellissa otettiin mukisematta ja ystävällisesti laukut vastaan, ja myöhemmin iltapäivällä palatessamme hotelliin, ovimies roudasi ne hotellihuoneeseen asti. Vaivannäkö palkattiin viiden dollarin tipillä.

Kello oli puoli päivä, kun lähdimme tallaamaan Broadwayta hotelliltamme kohti Manhattanin eteläkärkeä. Upper West Side sijaitsee Central Parkin länsipuolella, ja tiheään rakennettu alue oli vielä silloin puolilta päivin idyllisen rauhallinen. Time Squaren lähestyessä ihmismassa tiivistyi ja autojen määrä lisääntyi, ja liikkuminenkin hidastui samassa suhteessa.

Time Squaren moninaiset mainostaulut- ja näytöt ovat hämmästyttäviä. Edellisen kerran kävin täällä vuonna 2008, ja tekniikka on hieman kehittynyt ja halventunut tuosta ajasta. Barclay Bankin näyttöseinä oli huikea, mutta valitettavasti en onnistunut saamaan videolle sen taideteosmaisia esityksiä. Joitakin räpsyjä Time Squaren aukiolta kuitenkin seuraavaksi.




Uuden vuoden näyttämönä toimiva tornitalokin on saanut hienon valotaulun. Tänään se oli yksi niistä harvoista, joilla ei ollut kaupallista sanomaa.

Yksi Broadwayta ja Yhdysvaltojen suuria kaupunkeja yhdistävä tekijä on kodittomuus. Se tuntuu arkipäiväistyvän katukuvassa vuosi vuodelta. Kodittomuus ei näy pelkästään kerjäämisenä kadulla, vaan ihmiset oikeasti nukkuvat kaduilla, metroissa ja puistoissa, eikä täällä siihen kiinnitetä mitään huomiota. Kodittomista on tullut osa katukuvaa.

Time Squarelta jatkoimme Broadwayta ja 5th Avenueta pitkin kohti Manhattanin eteläkärkeä. Jalkoja alkoi painaa, ja sovimme, että kävelemme Battery Parkkiin tai sinne saakka, jonne jaksamme. Ohitimme Empire State Buildingin, jonka näköalatasanteella kävimme ensimmäisellä Road Tripillämme vuonna 2008.

Silitysraudan muotoisen Flatironin kohdalla tankkasimme vettä ja lepuutimme jalkojamme istumalla aukiolla hetkosen. Manhattan on rakennettu ruutukaavaan, jossa Avenuet halkovat niemeä pystysuuntaan ja Streetit vaakasuuntaan. Broadway on katu, joka kulkee luoteesta kaakkoon, rikkoen ruutukaavan. Flatiron on rakennettu tontille, joka ei aikanaan ollut haluttu sen hankalan muodon vuoksi. Rakennus onkin hieno osoitus siitä, kuinka haasteellinen projekti käänsi riskit voitokseen, ja on nyt arvostettu ja hauska kiinteistö. Ja maailman ensimmäinen hissitalo.

Lower Manhattanille tullessa alue muuttui taas rauhallisen idylliseksi, ja moninaiset ravintolat, kuppilat ja liikkeet palasivat katukuvaan suurten ketjujen sijaan. Soho erottui joukosta luovuudella ja taiteella.


World Trade Centerille päästyä alkoi ripeksiä vettä, eikä sääennuste luvannut hyvää, joten livahdimme uutukaisen Freedom Towerin jälkeen Westfield-ostoskeskuksen uumeniin. 9/11-iskujen sortuneiden Twin Towerien juurelle on rakennettu isolla rahalla museo, puisto, pilvenpiirtäjä, ostoskeskus ja mitä muuta, jossa jokaiselle turistille löytyy jotakin kiinnostavaa.



Palattuamme metrolla hotellille, olimme molemmat niin poikki, että haimme evästä alakerran Popeyasilta ja söimme illallisen huoneessa remonttiohjelmia katsellen. Kymmenen kilometrin kävely tuntuu jaloissa ja eilisen matkan väsymys/jetlag silmissä. Vesisade yltyi illalla vielä ukkostamaan, joten kännykkään tuli varoitusviesti tulvista ja suositus vältellä tulva-alueita. Ei ongelmaa! Jos ei tulva vaan tule Hotel Newtoniin, niin nämä töppöset pysyvät tänään kuivana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti