Juhlat on juhlittu, ja oli aika lähteä kotimatkalle. Ex-tempore valmistujaisreissu oli tullut päätepisteeseensä, ja superviikonloppu amerikkalaisen perheemme kanssa oli takana. Paluu arkeen odottaisi tiistaina ja edessä pitkä parin päivän mittainen kotimatka. Matkustaminen on kuitenkin aina vaivan arvoista. Ja välillä pitää käydä paiskimassa töitä, jotta voi lähteä uudelleen matkalle.
Ajaisimme pitkähkön siivun Pohjois-Carolinan Wilsonista New Yorkin JFK:lle. Työpäivän mittainen ajomatka ei olisi ongelma, mutta matkan varrella olevat kaksi isohkoa liikenteen solmukohtaa, Washington D.C. ja Baltimore ruuhkineen saattaisivat aiheuttaa isojakin viiveitä. Niinpä lähdimme liikenteeseen jo aamukuudelta, jotta ehtisimme iltapäivän ruuhkan alta pois. Reittivalintaan saimme hyvät vinkit Steven Lynn-isältä, joka ennen eläköitymistään on ajanut rekkaa itärannikolla. Lisäksi hyödynsimme Google Mapsin rinnalla Waze-sovellusta, joka Googlea tarkemmin ja reaaliaikaisesti kertoo edessä olevista vaaratilanteista, kolareista, seriffeistä ja ruuhkita.
Tykkään silloista, ja usein kuvaan niitä road tripeillämme. Tämä pätkä oli todellinen siltojen safari. Paluumatka sujui monikaistaisilla valtateillä mukavasti, eikä vaihtoehtoisia maksullisia kaistoja ei tarvinnut käyttää. Matkan varrella oli kuitenkin lukuisia maksullisia teitä ja siltoja, joten E-ZPass "matolaatikko" pääsi oikeuksiinsa, kun ei tarvinnut pysähdellä maksamaan käteisellä. Luottokorttilaskua odotellessa...
Saavuimme Nykkiin hyvissä ajoin iltapäivällä ja tutustua Staten Islandiin ja Brooklynin eteläisiin rantoihin. Tulimme Staten Islandille saaren eteläisestä kulmasta, ja ajoimme rannan tuntumassa Brooklyniin johtavalle Verrazzano-Narrows sillalle. Staten Island on pikkukaupunkimainen saari Manhattanista etelään. Saarelle tulee metro, ja talot maksavat mustikoita ja mansikoita.
South Beachilta avautuu komea Verrazzano-Narrows silta, jonka takana siintää Manhattan. Jos asuisin New Yorkin metropoli-alueella, asuisin mielellään Staten Islandilla, Brooklynissa tai New Jerseyn puolella, jotta voisin ihailla Manhattanin silhuettia kotikaupungista käsin.
South Beachilla on pitkä Board Walk, joka on suosittu ulkoilupaikka. Board Walkin varrella on runsaasti ilmaista parkkitilaa, mutta varsinkin näin tuulisella säällä, ei hiekkarannalla ollut ruuhkaa.
Staten Islandin pohjoiskärjessä on entinen sotilastukikohta, josta on suojattu Manhattania vihollisten hyökkäysyrityksiltä. Nykyisin paikalla on puisto, jossa pääsee lähelle Verrazzano-Narrows siltaa ja Manhattania. Kuumana päivänä voi poiketa myös pienessä, paikan historiaa avaavassa museossa, vaikka viilentelemässä ja hyödyntämässä julkishallinnon siistejä wc-tiloja.
Brooklynissa ajoimme Coney Islandin kautta Long Beachille, jossa jaloittelimme kovassa tuulessa ja ihmettelimme tiheään laskeutuvien lentokoneiden määrää. Tänä iltana nousisimme ilmaan Icelandairin siivin kohti koti-Suomea. Kärvistelisimme omien eväiden varassa ja polvet suussa yön yli Reykjavikiin ja maanantaina lyhyen vaihdon jälkeen Helsinkiin. Kävisimme hakemassa kissan Marjaanan neljän tähden täyshoitolasta, ja pääsisimme omaan sänkyyn nukkumaan.
Just! Kaikkea sitä voi ihminen luulla tietävänsä. Mutta se on vielä kokonaan uusi juttu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti